Kansalaisten osallistuminen ja ruokaturva

Kansalaisten osallistuminen ja ruokaturva – Participación ciudadana y seguridad alimentaría

Movimiento Comunal Nicaragüense (MC), departamento de Matagalpa

Apatite, Guadalupe Arriba, Guadalupe Abajo ja Ocalca, Matagalpa, Nicaragua

1.1.2008–31.12.2010

Hankkeen tavoitteet:
-Kansalaisvaikuttamisen vahvistuminen ja kyky osallistua kunnallispolitiikkaan
-Ruoantuotantoedellytysten parantaminen
-Ravinnon monipuolistaminen

Uusi hankkeemme on jatkoa vuonna 2006 päättyneelle Ruokaturva-hankkeelle. Edellisen hankkeen aikana nousi esiin tarve jatkaa ja kehittää yhteisöjen järjestäytymisen tukemista sekä laajentaa yhteisökassojen toimintaa. Etenkin maan ja lehmien ostoon toivottiin lainoitusta.

Hanke toteutetaan neljässä Matagalpan alueen kylässä, joista mukaan valitaan kaikkiaan 156 asukasta (78 miestä ja 78 naista). Kylät sijaitsevat 35 kilometrin säteellä Matagalpan kaupungista. Suurin osa kylien väestöstä on pienviljlijöitä. Läheskään kaikilla viljelijöillä ei ole omaa maata, vaan viljelykset sijaitsevat vuokramaalla, jolloin osa sadosta menee maa-alueen maksuun. Maaseudun kylissä väestöllä on vaikeuksia tuottaa ravintonsa ja elättää itsensä. Ruokavalio koostuu pääasiassa maissista ja pavuista. Vihannesten viljelyn perinteitä ei enää ole. Maissin ja pavun viljelystä vastaavat miehet. Naiset huolehtivat eläimistä, jos niitä perheellä on. Useimmilla perheillä on muutamia kanoja, mutta sikoja, vuohia ja etenkin lehmiä on harvemmilla.

Kansalaisvaikuttaminen ja kyky osallistua kunnallispolitiikkaan

Hanke pyrkii vastaamaan maaseudun väestön tiedon puutteeseen kunnallisen ja valtiollisen hallinnon toimintatavoista, kuluttajanoikeuksista sekä valtion ja kunnan vastuulle kuuluvien asioiden hoidosta. Vähäinen tieto näistä asioista heikentää maaseudun väestön poliittisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nicaraguan maaseudulla kohtaloon alistuminen on vallitseva asenne eivätkä ihmiset koe voivansa määrätä omasta elämästään. Koulutusten ja mielenosoitusten kautta asenteita ja tilannetta yritetään muuttaa.

Jokaisessa kylässä hyödynsaajat valitsevat keskuudestaan ohjausryhmän, jonka vastuulla on mm. yhteisökassojen hoitaminen MC:n valvonnassa, hankkeen toteuttamiseen osallistumien, hankkeesta ja sen aikatauluista tiedottaminen yhteisöissään ja muiden innostaminen mukaan toimintaan. Ohjausryhmillä on kuukausittain yhteistapaaminen hankkeen seurantaa ja ohjausta, koulutusta sekä kokemusten vaihtoa varten. Ohjausryhmien ohella edistetään kyläyhteisöjen järjestäytymistä kasvattamalla ja vakiinnuttamalla kylien MC:n paikallisryhmiä. MC:n jäseneksi liittyminen on hankkeen hyödynsaajille vapaaehtoista, eikä se ole edellytyksenä hankkeen muihin osa-alueisiin osallistumiselle. Kyliin muodostettavat ohjausryhmät, MC:n paikallisryhmät ja yhteisökassat jatkavat toimintaansa hankkeen jälkeenkin.

Poliittisen vaikuttamisen osallistumisedellytysten parantamiseksi hankkeessa järjestetään kansalaisvaikuttamisen koulutusohjelma. Koulutuksen puitteissa järjestetään vuosittain kahdeksan tapaamista. Koulutuksen aihealueet ovat: kunnallislait, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet, Movimiento Comunalin asema, kunnan ja valtion talous sekä ihmisoikeudet.

Koulutukseen osallistuu vuosittain jokaisesta yhteisöstä 8–10 henkilöä, kaikkiaan 32–40 hyödynsaajaa hankkeen kuluessa. Opiskelijoiden valinnassa suositaan naisia ja nuoria. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen yhteisöt osaavat osallistua kunnallispolitiikkaan ja tuntevat mahdollisuutensa vaikuttaa ja että he myös käytännössä osallistuvat ja toimivat yhteisöjensä etujen puolesta.

Guadalupe Abajossa sijaitseva MC:n omistama asukastupa kalustetaan hankkeen alussa koulutuskäyttöön soveltuvaksi. Guadalupe Abajo sijainti on hankkeen kannalta keskeinen ja sinne on hyvät kulkuyhteydet kaikista hankkeen kylistä. Hankkeessa muodostetaan kirjasto, joka sijoitetaan MC:n asukastupaan. Maaseudun ihmisillä ei ole pääsyä kaupungin kirjastoihin eikä varaa ostaa omia kirjoja. Vaikka iso osa hankkeen hyödynsaajista on lukutaidottomia, on suurempi merkitys sillä, että tieto on osan hyödynsaajista (mm. kansalaisvaikuttamisen koulutusohjelman opiskelijat) helposti saavutettavissa ja siten myös muiden hyödynnettävissä. Kirjastoon hankitaan 100 teosta, joiden aiheet ovat pääasiassa kansalaisvaikuttamisen koulutusohjelman teemoihin liittyviä. Lisäksi hankitaan karjan- ja kanojenhoidon käsikirjoja, sanakirjoja, tietosanakirjoja sekä teoksia tukemaan lasten opiskelua.

Koulutuksen lisäksi hankkeessa järjestetään ja osallistutaan yhteiskunnallisiin mielenosoituksiin. Nicaraguassa mielenosoitukset ovat yleinen tapa tuoda päättäjien ja kansalaisten tietoisuuteen aiheita, joita halutaan puolustaa tai vastustaa. Niillä toivotaan saatavan aikaan todellisia muutoksia yhteiskunnassa.

Ruokaturva

Yksi suurimmista Ruokaturva-hankkeessa ilmi tulleista ongelmista oli hyödynsaajien viljelymaan puute. Tämän vuoksi hankkeeseen on otettu mukaan lainojen myöntäminen viljelymaan ostoon. Maan ostoa tuetaan pitkäaikaisilla lainoilla, mikä on uudenlainen toimintamuoto edelliseen hankkeeseen verrattuna. Ruoan puute on välitön ongelma, johon on tärkeä vastata, ennen kuin hyödynsaajien voidaan olettaa kiinnostuvan hankkeen toisesta puolesta, kansalaisten osallistumisen vahvistamisesta, ja käyttävän aikaansa siihen. Ruokaturvan vahvistaminen niin, että hyödynsaajat voivat itse tuottaa ruokansa, tähtää köyhyyden vähentämiseen alueella.

Hankkeessa myönnetään lainoja maanviljelystoimintaan aikaisemmassa Ruokaturva-hankkeessa muodostetuista yhteisökassoista. Lisäksi lainatoimintaa tullaan laajentamaan karjaeläinten hankintaan. Hankkeessa myönnetään lainana 25 vasikkaa ja 50 vuohta eläimiä toivoville hyödynsaajille. Rahat lainan maksuun saadaan sadon- ja maidonmyynnistä. Karjasta saatava maito ja liha on tarkoitettu perheen ravitsemuksen parantamiseen. Karjankasvatuksella perheet voivat myös parantaa taloudellista tilannettaan myymällä maitoa ja lihaa. Saadakseen karjaa lainalla tulee hyödynsaajien osallistua hankkeessa järjestettävään koulutukseen karjan kasvatuksesta.

Terveellinen ravitsemus

Hankkeella pyritään vastaamaan ravinnon puutteen ja yksipuolisuuden aiheuttamaan monipuolistamaan ravitsemusta vihannesten viljelyn avulla. Samoin karjaeläinten kasvattamisen tukemisella saadaan uusia ruoka-aineita perheiden ruokavalioon.

Hankkeessa jatketaan kasvisten ja vihannesten pihaviljelyn sekä terveellisen ravitsemuksen edistämistä. Vuosittain järjestetään kurssi pihaviljelystä ja kurssin käyneille annetaan vihannesten siemeniä. Tämän ansiosta hyödynsaajilla on mahdollisuus monipuolisempaan ravitsemukseen ja menestyksekkäimmillä vihannesten viljelijöillä on myös mahdollisuus taloudellisen tilanteensa parantamiseen myymällä viljelemiään tuotteita.

Terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi järjestetään joka vuosi paneelikeskustelu ja maatalousjuhla. Keskustelussa valistetaan terveellisestä ravitsemuksesta ja juhlan yhteydessä hyödynsaajilla on mahdollisuus myydä ja ostaa tuottamiaan tuotteita. Samalla tarjoutuu mahdollisuus kokemusten vaihtoon ja kyläkohtaisten saavutusten esittelyyn.

Jokaiseen kylään tehdään kolme opetuspalstaa, jotka toimivat esimerkkinä paremmista viljelymenetelmistä. Esimerkkejä voivat olla mm. eroosiota estävä hedelmäpuu”seinämä” rinneviljelmillä, terassiviljelmät veden ja lannoitteiden kulkeutumisen estämiseksi rinteessä, orgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö, maaperän laadun huomioiva viljely tms. Viljelijöitä opastetaan palstojen hoidosta ja heille annetaan etukäteen laadittava työ- ja hoitosuunnitelma. Tarkoituksena on, että paremmat viljelymenetelmät saataisiin esimerkin voimalla leviämään laajemmin kyläyhteisöihin.

Kommentointi on suljettu.