Guanucan lapset – Las Hormiguitas 1992–2002

Sijainti: Nicaragua, Matagalpan lääni, Matagalpan kaupunki, Guanucan kaupunginosa

Yhteistyökumppani: Movimiento Comunal de Matagalpa (MC)

Guanucan lapset –hanke sai alkunsa matagalpalaisen naisen, Emilia de Orellanon aloittamasta ruokalasta, jossa hän teki ja tarjosi lounaan Guanucan torilla työskenteleville lapsille. Yhteistyökump-panimme Movimiento Comunalin aloitteesta seuramme alkoi tukea ruokalaa vuonna 1992. Aluksi ruokala toimi päiväkodin yhteydessä, mutta pian tilat kävivät pieniksi ja toisaalta työtätekevien lasten ongelmia ei haluttu siirtää päiväkodin lapsille. Keskus siirtyi Emilia de Orellanon kotiin ja vuonna 1994 keskukselle rakennettiin omat tilat MC:n omistamalle tontille Guanucan torin lähistölle.

Ruoan tarjoamisen ohella keskuksen toimintaa laajennettiin jo alkuvuosina lasten opetukseen, tukiopetukseen ja viriketoimintaan. Keskuksessa käyvät lapset ovat köyhistä perheistä ja he joutuvat työskentelemään perheen elannon ansaitsemiseksi. Lapset mm. myyvät arpoja, maissitortilloita ja karamelleja, kiillottavat kenkiä ja kantavat ostoksia ja matkalaukkuja torilla ja sen viereisellä linja-autoasemalla. Useilla ei ole ollut mahdollisuutta edes osittaiseen koulunkäyntiin. Keskuksen toiminnassa on ollut mukana vuosittain noin sata lasta, joista 60–80 käy keskuksessa aktiivisesti. Lapset ovat pääasiassa 8–18-vuotiaita ja enimmäkseen poikia. Etenkin nuorisossa poikien osuus on suuri, koska tytöt keskeyttävät usein koulunkäynnin ja jäävät kotiin esimerkiksi raskauden vuoksi.

Valtaosa keskuksessa käyvistä lapsista oli aliravittuja ja pitkään toiminnan pääpaino oli ruoantarjoamisessa. Ilmaisen ruoan toivottiin tuovan lapsia muun toiminnan ja koulutuksen piiriin, ja pitkään keskus tunnettiinkin nimenomaan ruokalana. Keskuksessa toimi alussa opettajien ohella keittäjä ja keittoapulainen.

Vähitellen pääpaino siirtyi tukiopetukseen ja harrastustoimintaan. Useilla työskentelevillä lapsilla on vaikeuksia koulunkäyntinsä kanssa, koska he joutuvat opiskelemaan raskaan työn ohella eikä kotitehtäville ole aikaa eikä voimia. Myös koulunkäyntiin tarvittavat varusteet puuttuvat useilta. Alussa keskuksen opettajat keskittivät opetuksen pääasiassa lasten lukutaidon kehittämiseen. Lisaksi keskuksessa oli vapaaehtoisia, jotka järjestivät harrastetoimintaa, kuten liikuntaa, nukketeatteria ja tanssia.

Vähitellen siirryttiin tukemaan lasten koulunkäyntiä valtion kouluissa ja keskuksessa keskityttiin avustamaan kotitehtävien teossa sekä antamaan tukiopetusta. Harrastetoiminnan osuus ja merkitys kasvoi. Lapsille tarjottiin harrastetoimintoja, mahdollisuutta taide-, kulttuuri- ja kädentaitojen kehit-tämiseen sekä vapaaseen leikkiin ja rentoutumiseen. Heille välitettiin tietoa lapsia koskevista aiheista ja lasten oikeuksista sekä terveydestä ja hygieniasta mm. työpajojen kautta. Aktiivisimpina vuosina keskuksessa oli palkattuna opettajien lisäksi useampi harrasteohjaaja ja henkilökuntaan kuului yli 10 henkeä. Toimintaa toteuttamassa on lisäksi ollut vapaaehtoisia niin Nicaraguasta kuin ulkomailtakin. Myös suomalaisia vapaaehtoisia on saannollisesti käynyt avustamassa keskuksessa. Hankkeen loppu-vaiheessa ruoantarjoilusta luovuttiin kokonaan keskuksen opettajien toiveesta.

Kotioloista ja työnteosta johtuen lapsille on paljon ongelmia. Lapset tulevat köyhistä kodeista, vanhemmat ovat kouluttamattomia eivätkä usein arvosta koulutuksen merkitystä. Perheväkivalta ja al-koholismi on tavallista. Useat lapset tulevat yksinhuoltajaperheistä tai suurperheistä. Kadulla työskentelyssäkin on vaaransa. Lapset joutuvat jo pieninä kantamaan vastuuta ja kohtaamaan kehitykselleen haitallisia asioita, esimerkiksi katuväkivalta ja pahoinpitelyt ovat yleisiä. Tyttöjen kohdalla vaarana on myös raiskatuksi tuleminen. Turvattomissa kotioloissa kasvaneille jengit ovat houkutus, samoin alkoholi ja liimanhaistelu tuovat pakopaikan todellisuudesta. Lapsilla on paljon käyttäytymis-häiriöitä, heidän keskittymiskykynsä ja itsetuntonsa ovat alhaisella tasolla sekä sosiaaliset taidot puutteellisia. Lasten henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi keskukseen palkattiin psykologi vuonna 2002.

Keskuksessa käyvien lasten vanhempia pyrittiin sitouttamaan hankkeeseen, lastensa kasvatukseen ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen hankkeen kuluessa enenevässä määrin. Jo alkuvuosina vanhempiin pidettiin yhteyttä ja valistettiin mm. lasten terveyteen ja hygieniakasvatukseen liittyvistä ongelmista. Lisäksi vanhempia pyrittiin saamaan mukaan toteuttamaan keskuksessa järjestettyjä tapahtumia. Vuosien kuluessa vanhempien merkitystä lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille alettiin huomioida enemmän ja hankkeen viimeisenä toimintavuotena panostettiin vanhempien sitouttamiseen hankkeeseen. Keskuksen opettajat aloittivat säännölliset vierailut lasten koteihin, vanhempien asenteiden merkitystä lasten koulunkäynnille ja työtaakan määrälle alettiin huomioida ja vanhemmilta alettiin edellyttää osallistumista lasten kanssa yhteisiin työpajoihin sekä keskuksen toimintaan esimerkiksi tiloja siivoamalla. Vanhemmat pyrittiin aktiivisesti sitouttamaan työtätekevien lasten oikeuksien ja velvollisuuksien puolustamiseen. Vanhempien merkitys keskuksen toiminnassa on kasvanut hankkeen päättymisen jälkeen, vaikka aluksi heidän saamisensa mukaan näyttikin vaikealta. Nyt keskuksen tueksi valitaan vuosittain vanhempaintoimikunta, joka ohjaa vanhempien osallistumista keskuksen toimintaan ja lastensa elämään.

Loppuvaiheessa painotettiin myös tiedotustoimintaa. Keskuksen toiminnasta kerrottiin laajemmin Matagalpassa mm. tiedotelehtisten avulla. Yleisesti tiedotettiin työtätekevien lasten oikeuksista leikkiin ja virkistäytymiseen sekä koulutuksen tärkeydestä lapsen kehitykselle. Keskus ja sen lapset on saatu tuotua esille kunnallisella tasolla ja keskuksen työ on saanut laajempaa tunnustusta. Myös kunnan ja muiden vastaavien keskusten kanssa on tehty laajemmin yhteistyötä.

Las Hormiguitas –lastenkeskuksen toiminta on jatkunut hankkeen päätyttyä. Sen toimintaa pyörittää kaksi opettajaa ja psykologi omien töidensä ohella. Keskus saa rahoituksensa osittain omista pienyrityksistä, mm. jään myynnistä ja tuolien vuokrauksesta, tekemänsä kalenterin myynnistä sekä satunnaisista rahoituksista ulkomaalaisilta tukijoilta.

Kommentointi on suljettu.