Oulu-Matagalpa –ystävyysseura hakee vapaaehtoisia Matagalpaan, Nicaraguaan. Haku tapahtuu Kepan järjestämän ETVO-vapaaehtoisohjelman kautta, joka on suunnattu yli 22-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille. Haku päättyy 2.9.2013. Katso lisätietoja ohjelmasta http://www.etvo.fi/hakuohjeet
Haemme vapaaehtoisia kahteen erilaiseen tehtävään. Toinen tehtävistä keskittyy hankehallintoon ja kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamiseen käytännössä. Toinen paikka on lastentoimintakeskus Las Hormiguitasissa, jossa vapaaehtoinen pääsee tutustumaan kadulla työskentelevien lasten arkeen ja kehittämään lastenkeskuksen hallintoa. Molemmat tehtävät edellyttävät hyvää espanjan kielen taitoa. Paikkakuvaukset kokonaisuudessaan löytyvät täältä.
Etvo-ohjelma on tunnettu siitä, että se tarjoaa hyvät valmiudet vapaaehtoisille lähteä kehitysmaahan. Huolellinen valintaprosessi sekä laadukkaat perehdytykset takaavat sen, että vapaaehtoiset lähtevät maailmalle hyvin valmistautuneina ja saavat näin vapaaehtoistyöstä enemmän irti.
Entisten vapaaehtoisten kokemuksia Matagalpasta
”Movimiento Comunalin etvona opin valtavasti uutta joka päivä. Sain haastetta ja vastuuta juuri niin paljon kuin vaan uskalsin ottaa. Jotkut työtehtävistä olivat valmiiksi suunniteltuja, mutta työtehtäviä ilmaantui myös lisää hankkeen tarpeiden ja omien kiinnostuksenkohteiden mukaan. Tein muun muassa hankkeen koulujen ja barrioiden ympäristökartoitukset, osallistuin taimitarhojen suunnitteluun ja pystyttämiseen, järjestin lasten piirustuskilpailun, osallistuin hankkeen muiden aktiviteettien suunnitteluun, ympäristökurssin materiaalin suunnitteluun ja tekemiseen, hankkeesta tiedottamiseen, sekä useasti toimin myös MCN:n edustajana kunnan ympäristötoimijoiden kokouksissa. Osallistuin myös puiden istutustempausten suunnitteluun ja järjestämiseen. Lisäksi vierailin kouluissa, kirjoitin kokousmuistioita ja raportteja ja pidin yllä rekisteriä hankkeen hyödynsaajista.
MCN:n toimistolla etvojen läsnäoloon on jo totuttu, ja heidän läsnäoloaan ja osaamistaan arvostetaan. Matagalpa on mukava ja suhteellisen turvallinen paikka asua, juuri sopivan kokoinen niin että kuudessa kuukaudessa jo kotiutuu ja oppii tuntemaan paikat ja ihmiset.
Halusin Movimiento Comunaliin etvoksi juuri siksi, että pääsisin tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeen hallintoon ja käytännön työhön. Ylitin itseni useasti ja tein asioita joita en uskonut osaavani tehdä. Myös espanjankielen taitoni kehittyi huimasti alkuvaikeuksien jälkeen. Etvo-jakso oli ennen kaikkea arvokas työkokemus.”
Johanna Harjunpää, etvo kevät-2011
”Olin vapaaehtoisena Etvon kautta Matagalpassa, Nicaraguassa tammi-heinäkuussa 2010. Vapaaehtoistyöhön lähtiessäni tavoitteenani oli ennen kaikkea ymmärtää maailmaa kehitysmaan näkökulmasta. Olin opiskellut kehitysmaatutkimusta ja matkustellut Etelä-Amerikassa aiemmin, mutta työskentely nicaragualaisessa kansalaisjärjestössä sai minut näkemään asiat aivan eri kantilta kuin turistina oleminen. Halusin myös oppia kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista sekä päästä hanketyöhön mukaan käytännössä. Lisäksi halusin antaa oman kokemukseni ja tietoni paikallisen järjestön käyttöön.
Voisi sanoa, että tavoitteeni toteutuivat täydellisesti. Pääsin tekemään juuri niitä asioita, joita olin halunnut ja näkemään nicaragualaista arkea todella läheltä. Tehtäviini Movimiento Comunalissa kuului Oulu-Matagalpa-ystävyysseuran Kansalaisten osallistuminen ja ruokaturva -hankkeen seuranta sekä hankkeen toiminnoissa avustaminen. Lisäksi tein haastattelututkimusta hankkeen arviointia varten ja pääsin mukaan uuden ympäristöhankkeen suunnitteluun. Osallistuin myös suomalaisen seuran kummilapsihankkeen hallinnointiin ja olin mukana monenlaisissa Movimiento Comunalin aktiviteeteissa, mm. Naisten päivän seminaarissa ja ympäristöaiheisessa mielenosoituksessa. Koska järjestö toimii monella saralla, mahdollisuudet tutustua erilaisiin toimintoihin olivat monipuoliset.
Järjestö oli hyvin joustava sen suhteen, mitä itse halusin tehdä ja missä halusin olla mukana.Movimienton työntekijät ottivat minut hyvin mukaan toimintaansa, järjestössä oltiin yllättävänkin järjestelmällisiä ja toiminta oli ammattimaista. Tehtäviäni suunniteltiin ja sain apua aluksi myös asunnon hankintaan ja Matagalpaan tutustumiseen. Lisäksi olin iloinen siitä, että olin ainoa ulkomaalainen vapaahetoinen järjestössä. Näin pääsin todella tutustumaan paikalliseen menoon. Myös suomalaisen järjsetön tuki oli arvokasta, minut perhedytettiin hyvin etukäteen ja olin säännöllisesti Suomeen yhteydessä. Kepan Nicaraguan toimistosta sai myös tukea tarvittaessa.
Mitä kauemmin kokemuksesta on kulunut, sen selvemmin näen, kuinka se on vaikuttanut elämääni ja asenteeseeni maailmaa kohtaan. Uskoisin, että etvona olosta on minulle tulevaisuudessa ammatillisesti paljon hyötyä. Olen vapaaehtoisajan jälkeen työskennellyt harjoittelijana kehitysyhteistyön parissa ja moneen kertaan huomannut ymmärtäväni asioita aivan eri tavalla Nicaraguan kokemukseni takia. Olen myös jatkanut vapaaehtoistyötä Suomessa ja aion jatkaa vastaisuudessakin.
Etvo-ajan suurin anti oli kuitenkin ehdottomasti ihmisten kohtaaminen ja toisenlaisen perspektiivin saaminen asioihin. Oli aivan käsittämätöntä nähdä, kuinka ihmiset löytävät keinoja selvitä arjestaan vaikeuksienkin keskellä. Minulta vaati paljon totuttelemista vastaanottaa lahjoja köyhiltä ihmisiltä tai suhtautua pyyteettömästi tarjottuun apuun. En vieläkään ymmärrä sitä vieraanvaraisuutta, jolla maaseudun ihmiset ottivat minut vastaan omiin koteihinsa. Köyhyyden näkeminen läheltä ja sen syiden ymmärtäminen kehitysmaan näkökulmasta saivat minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, mitä haluan itse olla ja tehdä tulevaisuudessa. Etvo-kokemus muutti minua, mutta toivoakseni pystyin myös tuomaan omaa maailmaani hiukan lähemmäksi kohtaamieni nicaragualaisten elämää. Siitä etvona olo onkin minusta pohjimmiltaan kiinni – vastavuoroisuudesta.”
-Maija Seppälä, etvona tammi-heinäkuussa 2010.
Lue lisää kokemuksista näistä blogeista:
http://maijanicamaassa.blogspot.fi/
http://1000-tuntia.blogspot.fi/
http://nannanicaraguassa.wordpress.com/
https://dalepues.wordpress.com/